Lomalla.
Meidän perheen näköisellä ja kokoisella lomalla.
Me pidämme kotimaan matkailusta. Saatamme käydä samassa paikassa monesti, jos siihen tykästymme. Ajamme eri reittiä, mitä pienempiä ja hiljaisempia teitä, sen parempi. Emme ole moottoritie tyyppejä ollenkaan.
Nyt lomailimme Kuopiossa.
Toki Kuopio on minun kaupunkini jo ihan lapsuudesta. Mutta lapsena siellä ei ehditty katsella nähtävyyksiä. Ajettiin pohjanmaalta aina samaa reittiä suoraan joko kaupunkiin mummon ja ukin luokse tai mökille Kallaveden rannalle.
Jos mökiltä käytiin kaupungissa oli reitti aina sama. Keskustaan, jossa auto ajettiin aina samaan parkkiin, juoksujalkaa käytiin kauppahallissa (jossa ostettiin samalta myyjältä piirakat, toiselta ruisleipä), apteekissa ja ruokakaupassa Anttilan ruokaosastolla. Torilla syötiin jäätelöt.
Sitten käytiin mummon ja ukin asunnolla ja lähikaupassa. Sitten tuhatta ja sataa takaisin mökille.
Nyt aikuisena haluan nauttia kaupungista haluamallani tavalla. Kävellä ja katsella ympärilleni rauhassa. Tällä kertaa yövyimme Rauhanlahdessa kylpylässä. Ja voi miten paljon minun lisäkseni, tuo pieni poikanen nautti.
Maanantai aamuna lähdimme kotoa, kun tavarat oli pakattu kaikessa rauhassa. Ja kun oli ajettu kotoa noin 4 minuuttia/5 km, niin kuului takapenkiltä, että: "missä se kylpylä on?"
Meinasi vähäsen naurattaa.
Mutta matka meni hienosti, yhden pysähdyksen taktiikalla. Seuraava stoppi oli Kuopiossa, kauppakeskus Matkuksessa, jossa isi Ihamäki tutustui Ikeaan. Tarkemmin sanottuna siis Ikean lihapulliin.
Iltapäivällä kirjauduimme hotelliin ja samantien oikeastaan vaihdoimme uimapukuihin ja kylpytakkeihin ja hurautimme hissillä uimaan. Siisti ja kiva kylpylä. Kaksi eri allasta pienille lapsille. Pari poreallasta, kuntouinti-allas, kylmä- ja lämminvesialtaat, allas, jossa erilaisia hierovia suihkuja , sekä ulkoallas. Ja tietty iso vesiliukumäki. Kylpylässä oli myös allasbaari ja scanburger. Iso peukku.
Tiistai aamuna kylpylään hisseiltiin heti aamupalan jälkeen. Päivällä käytiin linja-autolla kaupungilla. Sekin oli kiva kokemus, kun ei meillä täällä böndellä juuri tuota julkista liikennettä ole. Sää oli niin hieno, että piti käydä ostamassa aurinkolasit. Kauppahallissa syötiin jättimäiset laskiaispullat.
Myös hotellin leikkihuone oli mukava. Pallomeri liukumäkineen, brion junarata, legoja, koneita, parikin plaston mopoa ja paljon kirjoja.
Myös ulkona oli lasten leikkialue, kiipeilyteline, keinut, liukumäki jne.
Ulkoilut jäi väliin tälläkertaa, Martin nuhan takia pysyttiin sisätouhuissa.
Iltapäivällä käytiin kylpylässä kommannen kerran. Martti nautti sydämensä kyllyydestä. Rohkeasti ja reippaasti. Saunominen on kans Martille mieluinen juttu. Ja kova hän on heittämään löylyä, niin että moni muu lapsi ja mummo jäi kyllä toiseksi.
Meille riitti tälläkertaa kaksi yötä lomaa. Siinä ehtii rauhoittua, ja unohtaa koti/työasiat, saa nauttia hotelliaamiaisesta ja muusta ruuasta. Ja koska hotelleissa on poikkeuksetta liian pehmoiset sängyt, liukkaat lakanat ja huonot tyynyt, niin kahdessa yössä alkaa kovasti jo kaivata omaa sänkyä.
Kotimatka sujui yhtä hienosti, kun menomatkakin. Ja tuliaisina tuodut Partasen lihapiirakat, riisipiirakat ja ahvenkukko on syöty jo aikapäiviä. Tuo kalakukko on sellainen herkku, jota täytyisi opetella tekemään itse. Vaikka eihän tietysti mikään koskaan pysty korvaamaan mummon kalakukkoa. Se oli niin suuri, kuin uuniin vain mahtui, ja tietysti kukossa oli ukin pyytämiä ahvenia. Maailman parasta.
Loma tuli ja meni tarpeeseen.
Muuten alkuvuosi on mennyt ihan hurjan nopeasti. Sairastettuna meidän perheen miehillä on rotavirus. Tai isillä saattoi olla jokin muukin vatsatauti, mutta Martti sairasti ihan oikean rotaviruksen. Ja sen verran rankka oli tauti, että se vei ihan osastolle asti. Nestettä tarvitsi pieni poikanen ja pari yötä kerättiin voimia sairaalasängyllä.
Jollain ihmeen kaupalla äiti-ihminen selvisi sairastumatta. Liekö valkopippurien ansiota, vai minkä?
Syyllisyydentunne on ollut kyllä suunnaton. Rotavirusrokote on ainut, mitä Martti ei ole saanut. Muuten kaikki rokotteet on ohjelman mukaan otettu. Mutta rotarokotetta en antanut laittaa, kun pelkäsin tuolloin 2 kiloisen lapsen saavan rokotteesta itsestään sivuvaikutteina vatsaoireita. Tai pahimmillaan monen päivän ripulin.
Sitten molemmilla miehillä on ollut jonkinlainen flentsu. Siltäkin supermutsi on säästynyt.
Palomies Sami on tämän hetken suurin idoli. Ja oikeastaan kaikki leikit liittyy tulipaloihin, sammuttamiseen, pelastamiseen tai Samiin.
Tai Nami, niinkuin Martti itse sanoo. Piipaa piipaa piipaa, kuuluu tässä talossa tämän tästä.
Pienen palomiehen äiti,
Mari
