torstai 4. kesäkuuta 2015

Kansankielellä koeputkihedelmöitys.

Suunnitelma oli siis nyt tehty ja se oli mikrohedelmöityshoitoon, eli ICSI-hoitoon lyhyellä kaavalla.
Tarkoitus oli siis minun osaltani kasvattaa mahdollisimman paljon munasoluja eli follikkeleita ja tätä autettiin hormonaalisin keinoin. Sain suunnittelukäynnillä nivaskan reseptejä ja ohjeet siihen miten pistää itseäni ruiskulla vatsamakkaraan.
Onneksi mieheni oli mukana tuollakin lääkärikäynnillä, sillä vaikka en neulakammoinen olekaan, niin ajatus itsensä pistämistä oli inhottava. Mieheni lupasi olla paikalla jokaikinen kerta, kun minun on itseäni pistettävä. ♡

Pistäminen alkoi seuraavan kierron toisena kiertopäivänä bemfolalla, jota pistin itseeni 150 IU, eli yksikköä. Pistäminen oli jokailtainen meidän yhteinen operaatio. Minä hain ruiskeen huoneenlämpöön, ja kaikki muutkin tarvittavat välineet ja vermeet paikalle. Istuimme sohvalla vierekkäin ja muistelimme mihin edellisenä päivänä oli pistetty, ettei ihan samaan kohtaan tulisi montaa reikää. Minä pistin ja mieheni toimi neulavastaavana. Hän hoiti neulan keräysastiaan ja muutenkin rohkaisi minua joka pistoskerta.
Kp 6 oli ultra, jossa tarkastettiin miten munisten kasvattelu sujuu. Päätelmä oli, että jatketaan bemfolaa ja otetaan siihen rinnalle kp 8 myös orgalutran, jarruttamaan munasoluja, ettei ne irtoa ennen aikojaan. Kierron päivänä 10 oli taas ultra, jossa sama päätelmä kuin edellisellä kerralla, jatketaan pistoksia, munasolut näyttivät kasvavan hitaasti, vaikka niitä paljon olikin. Kp 13 ultrattiin munasoluja jo kolmannen kerran. Edelleen munikset olivat pienehköjä, joten bemfolan annostusta päätettiin nostaa. Kiertopäivinä 13 ja 14 pistin siis itseäni kolmella ruiskulla, koska minulla oli jo ostettuna 150 bemfolaa, niin siihen lisäksi piti pistää vielä 50 ui lisää toisesta ruiskusta. Niin ja vielä orgalutran tosiaan, jonka neula on ikävän tylsän tuntuinen, viistokärkinen.
Orgalutran kannattaakin pistää vähän viistoon, kun taas bemfolan ruisku on niin ohut, että sen voi pistää aivan kohtisuoraan.
Munasolupunktio sovittiin tiistaille 24.3.2015 TAYSiin, joten sunnuntaina piti vielä pistää pregnyl, eli ns. munasolujen irrotuspiikki. Näitäkin minun kohdallani kaksin kappalein. Eli 10000  yksikköä. Ja tämä pregnylhän on sitten operaatio tosissaan. Kaksi lasiampullia, joissa toisessa jauhe ja toisessa neste. Yrität saada tuon lasiampullin kaulan poikki niin, että et viillä itseäsi tai pirsto koko ampullia. Meillä tämän kaulojen katkomisen hoiti mies, ja neljästä kaulasta vain yksi meni pirstaleiksi. Tämä oli onneksi nestepullo, josta siis neulalla ja ruiskulla imettiin neste joka sitten sekoitettiin jauheen sekaan. Tässä oli siis ruiskuun kaksi eri neulaa, joista toisella neste siirrettiin jauheen sekaan ja toisella liuotettu valmis liuos pistettiin taas ihonalaiseen rasvakerrokseen. Ja että tämä koko pregnyltouhu ei olisi liian helppoa, oli sille annettu tarkka kellonaika koska se pitää nahkaansa pistää.
Tämä kyllä meiltä onneksi onnistui, mutta suosittelen varaamaan tuohon sekoitteluun useamman minuutin aikaa.

Munasolupunktio, eli noiden kasvatettujen follikkelien keräys. Meillä oli aika punktioon klo 8:15 ja olimmekin Tampereella biokatu 12:ssa jo hyvissä ajoin aamulla. Ilmoittauduimme ja allekirjoitimme esitäyttämämme paperit hoitajan kanssa. Näillä sopimuksilla suostuimme koeputkihedelmöityshoitoon tai pakastealkionsiirtoon ja hedelmöityshoidoissa syntyneiden alkioiden pakastamiseen ja säilyttämiseen.
Tämän jälkeen oli mieheni vuoro käydä antamassa spermanäyte Ovumiaklinikan puolella.
Ja vaikka tilanne ei varmasti miehen näkökulmasta mikään helpoin mahdollinen tilanne olekaan, niin mieheni suoriutui tästä muutamassa minuutissa. Ja palasi klinikalle, jo ennenkuin minä olin päässyt vielä edes hoitohuoneeseen saakka.

Pääsimme huoneeseen ja vaihdoin päälleni mukavan sairaalakoltun. Sain esilääkityksenä suun kautta kipulääkettä ja kämmeneeni aseteltiin tippa. Tipan kautta ennen toimenpidettä sain rauhoittavaa lääkettä, sekä voimakkaampaa kipulääkettä. Itse munasolujen keräys kesti ehkä noin 15 minuuttia, ja sujui kohdallani hyvin ja loppujenlopuksi melko kivuttomastikin. Jännittihän minua, mutta mieheni piti kädestäni kiinni koko toimenpiteen ajan. ♡
Munasoluja saatiin punktioitua 6 kpl. Eli näitä nyt lähdettäisiin sitten mieheni siittiöillä hedelmöittämään.

Keräyksen jälkeen sain hieman lisää särkylääkettä ja tilaani seurattiin toimenpiteen jälkeen pari tuntia. Koko homma käytiin vielä läpi hoitajan kanssa ja sain ohjeet miten parin seuraavan päivän aikana tulee toimia. Nestettä, nestettä, nestettä.  Vaikka vatsa oli punktion jäljiltä muutenkin turvoksissa kuin jalkapallo, niin nestettä piti juoda useampi litra, hyperin välttämiseksi. Muutenkin suositus oli ottaa rauhallisesti, että munasarjat ei kierry.

Myös alkionsiirtoajan saimme tietää jo ennen kotiin lähtöä ja se tulisi olemaan torstaina 26.3. 2015 klo 13:30
Kotimatka sujui hyvin, vaikka tuntuihan minusta kieltämättä siltä, että jotakin sisälläni oli tehty. Ja vaikka tämä koko lapsettomuusasia onkin koskettava, niin välillä siihen on pakostakin suhtauduttava huumorilla, jotta jaksaisi jotenkin asiaa käsitellä. Puhumme mieheni kanssa asiasta avoimesti, ja kotimatkalla puhuimmekin siitä miten toiset "tekevät" lapsia romanttisesti rakastelemalla. Meillä lasta yritetään runkkaamalla ja ronklaamalla. Hmm...

Tiistai illan ja keskiviikonkin otin melko rauhallisesti, lepäillen. Kotityöt oli kielletty. Yrittäen henkisesti valmistautua torstain alkionsiirtoon.

Edelleen, eniten haluaisin olla äiti.

-M-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti